Kun aikoinaan aloin lukea ravintokirjoja, niin yhdessä kirjassa tohtori X sanoi, että syö näin.  Toisessa tohtori Y sanoi, että jos teet noin, niin kuolet. Tee siis näin. Mistä sen sitten tietää mikä on oikein?

Ruokavalio on kiinnostava aihe, sillä se on kaikille tärkeä ja jokapäiväinen asia.  Monia metodeja, näkökulmia ja tuotteita on tarjolla ja jokainen pitää usein itseään oikeana ja parhaana. Ajattelin tehdä katsauksen viiteen tällä hetkellä yleiseen metodiin ja heittää soppaan mukaan vielä muutama muukin.

Meillä on siis käsillä monta ohjelmaa. Miten valita näistä paras? Ehkä kysymys parhaan valinnasta onkin väärä. Mitä jos kysyisimme ensisijaisesti miten saada keho toimimaan parhaiten? Siten, että keho olisi terve, energinen ja rasvaa olisi juuri sen verran kun ihminen itse haluaa. Tutkitaan siis eri metodeja, näkökulmia ja tähän kaikkeen vaikuttavia tekijöitä ja poimitaan niistä käyttöön jokaisen parhaat puolet ja integroidaan niistä oma toimintatapa.

Otan tähän mukaan myös yhden uuden lähestymistavan, nimittäin integraalisen kartan. Eli mitä muuta ruokaan kuuluu kuin konkreettisesti se mitä syömme. Optimaalinen ravinto on ¼ osa tätä karttaa. Kirjoitan tästä lisää tulevien viikkojen aikana ja jaan teille kaikille tämän tutkimuksen hedelmät. Nyt aluksi heitän ilmoille viisi asiaa, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä lähes kaikissa ravintometodeissa.

Yleisesti hyväksytyt asiat:

  • Minimoi transrasvat, eli kovetetut tai osittain kovetetut rasvat. Tämä on hyväksytty siis myös länsimaisessa ravintotieteessä, silti lähes kaikki markettiemme rasvavalmisteet ovat käsiteltyä rasvaa. Mielenkiintoinen yhtälö.
  • Minimoi yksinkertaiset puhdistetut hiilihydraatit. Tämäkin on siis myös ravitsemusneuvottelukunnan puolesta hyväksytty asia, mutta jos kauppojen hyllyiltä löytyy jotain vielä enemmän kuin käsiteltyjä rasvoja, niin se on puhdistettua hiilihydraattia.
  • Minimoi pika- ja pitkälle prosessoidut ruuat. No tästä nyt ei tarvi edes kirjoittaa, kaksi yllä olevaa ovat siis yhdessä tämä. Käsitellyt rasvat + nopeat hiilihydraatit = prosessoitu ruoka. Usein mukaan vaan heitetään jokin omega 3 sarjan rasvahappo tai muu vastaava ja kylkeen kirjoitetaan isolla jokin terveysväittämä.
  • Hallitse annoskokoa. Itsestään selvyys kaikille, jos syöt enemmän kuin kulutat, homma ei toimi. Katsotaanpa taas Ja taas kerran kauppojemme hyllyjä ”Nyt 30% enemmän!” Lisäksi kun määrää kasvatetaan, niin sisältö yleensä köyhtyy. Tämä tosin ei kuulu yleisesti hyväksyttyihin asioihin, joten jatketaan siitä erikseen.
  • Juo tarpeeksi vettä

Näistäkin veden juonti on viime aikoina saanut vastustajia, että ei sekään ole niin yksinkertaista. Kehon laimeneminen on siis vaarallista. Tämä tulee ongelmaksi siinä vaiheessa, kun kehosta puuttuu elektrolyyttejä, eli sähköä johtavia mineraaleja. Yleisesti hyväksyttyihin asioihin ei kuulu aidon suolan ja pöytäsuolan erot, joten jatketaan siitäkin ensi kerralla.

Tutkiessani eri lähestymistapoja niistä käy ilmi lähes aina yksi asia: tasapaino. Kehossa on useita tasapainoja, jotka kaikki ovat ikään kuin liikkeessä ja hakevat optimia. Keho on aivan uskomattoman monimutkainen systeemi. Miten se voi hallita kaikkea samaan aikaan?

Silti samalla kaikki muut nisäkkäät ja käytännössä kaikki villieläimet tietävät mitä syödä ja kuinka paljon ilman, että lukevat kirjoja tai palkkaavat konsultteja. Lisäksi mikään eläin ei villinä syö itseään ylipainoiseksi (vaikka esim. karhu kerää talviunta ja imettämistä varten reilusti yli 30 kiloa painoa. Tämä ei kuitenkaan ole turhaa, vaan sillä on selvä tarkoitus). Ihmisten lemmikkieläimet ja eläintarhoissa ihmisen ruokkimat eläimet taas saattavat lihota. Eli kaikessa monimutkaisuudessaan uskon, että kehon pitäminen terveenä ja energisenä sekä rasvan määrän pitäminen kehoissa normaalina on luonnollisesti yksinkertaista.

Mutta miksi se sitten on niin vaikeaa?

Syitä ovat ainakin ristiriitainen tieto siitä mikä on oikein ja mikä hyvää. Tämän vuoksi en seuraavassa kirjoituksessani ota kantaa siihen mikä on oikein tai mikä hyvä, vaan tutkin viittä eri painonhallinnan metodia ja neljää fysiologista tekijää ja rakennan niistä kartan, joka voisi ottaa huomioon kaikki aikaisemmat ja olemassa olevat teoriat.

Toinen syy on se, että me harvemmin ajattelemme mielemme vaikutusta kehoomme, ruokakulttuuria, viljelymetodejamme ja niiden vaikutusta laajemmin.

Näistä aineksista tulen siis nyt kirjoittamaan integraalisen kartan ravinnosta. Saattaapa tässä syntyä pohja seuraavalle kirjallekin…