Miten 97€ maksava verkkokuntoutusohjelma toi yritykselle yli
45 000€:n säästöt?
Otsikko saattaa kuulostaa hivenen raflaavalta ja liioitellulta. Raflaava se on, sen myönnän. Liioittelua se ei ole.
Tähän tarinaan liittyy kaksi eri osiota:
- OSIO: Miten pienillä, päivittäin tehtävillä teoilla saavutetaan pidemmässä juoksussa todella merkittäviä tuloksia ja mitä tämä vaatii.
- OSIO: Voidaanko työhyvinvointiohjelmaa, jossa saavutetaan tällainen tulos, pitää onnistuneena?
Tämän tarinan taustalta löytyy vuoden mittainen työhyvinvointiohjelma, jonka yhden osan muodostivat henkilöstön käyttöön tarjotut verkkokuntoutusohjelmat.
Työhyvinvointiohjelmaan osallistui yrityksen runsaasta 150 työntekijästä vähän yli 100 henkeä. Yhdellä osallistujista oli isoja ongelmia kaularangan kanssa ja hän valitsi itselleen 8 viikkoa kestävän Vahva ja kivuton niska -ohjelman. Valinta oli selvä, sillä tämä henkilö oli jonossa kaularangan leikkaukseen ja lääkäri antoi hänelle luvan tämän ohjelman suorittamiseen leikkausta odotellessa.
Muutama kuukausi ohjelman aloituksen jälkeen sain tältä henkilöltä seuraavanlaisen palautteen:
"Olen leikkausjonossa odottelemassa vuoroani kaularankaleikkaukseen. Yli puolen vuoden odottelu on ollut siedettävää, vaikka niskassa on hermo puristuksissa, välilevyn pullistuma, ahtaumaa jne. Tämän jumpan avulla olen saanut säteilyoireita vähennettyä. Olen välttynyt toistaiseksi sairaslomilta ja liikkunut normaaliin tapaan harrastaen mm. pallopelejä, kuntosalilla käyntiä, hiihtänyt yms. Tämä on ollut hyvä!"
OSIO 1
Miten pienillä, päivittäin tehtävillä teoilla saavutetaan pidemmässä juoksussa todella merkittäviä tuloksia ja mitä tämä vaatii?
8 viikon Vahva ja kivuton niska -kuntoutusohjelman sisältö ei ole rakettitiedettä. Ohjelma sisältää yksinkertaisia ja turvallisia harjoitteita, joita kuka tahansa meistä pystyy tekemään missä vain.
Salaisuus piilee siinä, että ohjelman harjoitteet ja treenit ovat riittävän yksinkertaisia päivittäin tehtäviksi ja taas riittävän haastavia tuomaan mukanaan merkittäviäkin tuloksia.
Lopulliset tulokset ratkaisee luonnollisesti se mitä osallistuja itse päivittäin tekee. Tämän taas ratkaisevat pitkälti motivaatio ja päättäväisyys.
Motivaatio on näissä tapauksissa monesti sisäsyntyistä. Tässä esimerkkitapauksessa kaularangan hermosäryt olivat niin pahat, että henkilö oli valmis tekemään mitä tahansa, jotta hän sai pidettyä säryt kurissa.
Yleisesti tehokkain motivaatiota tukeva toiminto on laadukkaiden tavoitteiden asettaminen. Asettamiesi tavoitteiden pitää synnyttää sinussa vahvoja innostuksen tunteita. Mitä vahvemmat tunteet, sitä isompi todennäköisyys tavoitteen saavuttamiselle. Laadukas tavoite on myös sellainen, joka auttaa sinua havaitsemaan oman edistymisesi. Kun me havaitsemme kehittymistä ja huomaamme, että olemme useita askeleita lähempänä asettamaamme tavoitetta, vahvistaa tämä motivaatiota entisestään.
Omaa tekemistä ei voi kuitenkaan laskea pelkästään motivaation varaan. Aina nimittäin tulee päiviä, jolloin motivaatio on niin sanotusti hukassa. Tässä kohtaa kuvaan astuu päättäväisyys.
Tiedät, että tekemäsi päivittäiset harjoitteet toimivat ja olet jo saavuttanut tuloksia. Sitten koittaa päivä, jolloin mieli sanoo, että eihän me nyt tänään mitään harjoituksia tehdä, eihän? Se mitä sinä päätät tehdä tässä kohtaa, kertoo päättäväisyydestäsi. Niin sanottu "sikamainen jääräpäisyys" ei ole hyvästä silloin kun tehdään vääriä asioita, mutta kun ilmassa leijuu riski tärkeiden ja toimivien harjoitteiden tekemättä jättämisestä, on tämä jääräpäisyys hyvästä.
Päätät tehdä päivän harjoitteet. Pidät hyvän momentumin käynnissä ja huomaat motivaation nostavan jälleen päätään. Seuraavat päivät tulevat olemaan todella helppoja.
Palataan vielä tähän meidän esimerkkitapaukseen.
Motivaatio ohjelman harjoitteisiin on ollut tällä henkilöllä korkealla, koska me olemme valmiit tekemään melkein mitä vaan, jotta pääsemme eroon kivun tunteesta. Tämän lisäksi Vahva ja kivuton niska -ohjelman harjoitteiden mukanaan tuomat tulokset ovat vahvistaneet motivaatiota entisestään.
Päättäväisyys oli jopa sikamaisen jääräpäisyyden tasolla. Halu pysyä työ- ja toimintakykyisenä oli niin vahva, että ohjelman harjoitteiden tekeminen ei tuottanut tuskaa edes niinä huonoina päivinä.
Jos siis mietitään, että 97€ maksavan verkkokuntoutusohjelman harjoitteiden avulla motivoitunut ja päättäväinen ihminen on pystynyt pitämään itsensä melkein täysin kivuttomana ja toimintakykyisenä yli puoli vuotta leikkausta odottaessaan, on tämä ohjelma mahdollistanut hienojen tulosten saavuttamisen. Muistetaan silti, että tulokset on silti saavutettu niillä elintärkeillä, päivittäin toistuvilla pienillä harjoituksilla.
OSIO 2
Voidaanko työhyvinvointiohjelmaa, jossa saavutettiin mm. edellä esitelty tulos, pitää onnistuneena?
Jos olet jotenkin tekemisissä työntekijöiden työkyvyn ja terveyden parissa, toivon että luet myös tämän jälkimmäisen osion. Työhyvinvointiohjelmien toteuttamisen yksi suurimmista haasteista liittyy nimittäin juuri niiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden osoittamiseen.
Tämän kyseisen työhyvinvointiohjelman faktat tulevat tässä:
- Ohjelma toteutettiin korona-aikana, jolloin voimassa olivat vahvat etätyösuositukset. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kaikki valmennukset järjestettiin etänä.
- Ohjelma oli henkilöstölle vapaaehtoinen.
- Käynnistimme ohjelman sisäisellä markkinoinnilla ja onnistuimme saamaan mukaan vähän yli 100 osallistujaa. Yrityksen koko henkilöstö oli runsaat 150 henkeä.
- Ohjelma käynnistyi Firstbeatin hyvinointimittauksilla, mittausten tulosten purulla ja workshopilla, jossa keskityttiin erityisesti mittaustulosten esiin nostamiin haasteisiin ja siihen miten niihin pystytään parhaiten vaikuttamaan omalla päivittäisellä toiminnalla.
- Tämän jälkeen osallistujat pääsivät valitsemaan juuri omiin tarpeisiinsa sopivan verkkokuntoutusohjelman. Teemoina yleisten eri vaivojen kuntoutukseen keskittyneiden ohjelmien lisäksi mm. 20 viikon treeniohjelman, jonka tehtävänä oli haastaa osallistujat ottamaan viikoittain pieniä, jatkuvasti kehittyviä askeleita kohti vahvempaa sinua.
- Loppuvuoden aikana järjestettiin vielä kolme etäworkshopia, jossa käsiteltiin liikuntaa ja päivittäistä aktiivisuutta, ravitsemusta, stressiä ja palautumista. Firstbeatin mittaukset tehtiin uudelleen vielä niille, joilla oli siihen tarvetta (mittauksia oltiin tehty jo useampana vuonna peräkkäin).
Kyseinen yritys investoi tähän vuoden kestävään ohjelmaan noin 30 000€. Tarkka kustannus 280€ / osallistuja. Tähän investointiin ei ole laskettu ohjelmaan osallistumiseen käytettyä työaikaa.
Lähdetään purkamaan ohjelman onnistumista seuraavalla ajatuksella. Kuvitellaan, että koko vuoden ainut konkreettinen tulos oli se, että Vahva ja kivuton niska -ohjelman tukemana itsensä työkykyisenä pitänyt henkilö ei joutunut ollenkaan sairauslomalle.
Miltä näyttää silloin yrityksen tekemän investoinnin tuotto?
Saamassani palautteessa tämä henkilö kertoi, että hän kykeni olemaan töissä koko puolen vuoden jakson ennen leikkausta. Sairauspoissaolopäivän kustannusten tai paremminkin sanottuna työpanoksen arvon määrittäminen on jo sitten aikamoista rakettitiedettä. Keskiarvoksi on kuitenkin määritelty kutakuinkin 370€. Summa vaihtelee EK:n määritelmien mukaan 219 – 930€:n välillä.
Työpanoksen määrittelyssä on mukana palkkakustannus sekä yrityksen menettämä arvonlisäys.
Siirytäänpä sitten matematiikkaan:
- Kuukaudessa on työpäiviä 22 kpl
- Jokainen sairaspoissaolopäivä aiheuttaa työnantajalle 370€ kulut
- Mahdollinen sairaspoissaolojakson pituus olisi voinut olla jopa 6kk
- 22*6*370€= 48 840€
Tämän laskelman perusteella yrityksen tekemää noin 30k€:n investointia voidaan pitää varsin onnistuneena, eikö vain?
On totta, että palkkakustannukset eivät jää pidemmissä sairauspoissaoloissa täysin työnantajan maksettaviksi, vaan osa palkasta korvataan sairausvakuutuksesta. Otan tämän kulun silti täysimääräisenä mukaan näihin laskelmiin, koska vaikka koko lasku ei tulekaan suoraan työntantajan pussista, on tuo kustannus joka tapauksessa jonkun maksettava.
Nyt jos tähän laskelmaan lisätään olettamus siitä, että työhyvinvointiohjelman muut noin 100 työntekijää kykenivät pitämään itsensä ohjelman avulla myös hivenen vireämpinä, hyvän tuulisempina, optimistisempina ja ennen kaikkea toimintakykyisempinä, voidaan ainakin omasta mielestäni olla aika tyytyväisiä tuloksiin?
Toisaalta, jos tämä yritys olisi jättänyt koko henkilöstön ohjelman toteuttamatta ja hankkinut vain tälle yhdelle työntekijälle käyttöoikeuden Vahva ja kivuton niska -ohjelmaan 97€:lla ja saavuttanut tällä 48 840€:n säästöt, olisi vuoden päätteeksi tullut firman talousjohtajalta todennäköisesti kutsua pitkälle illalliselle... ;-)
HERÄSIKÖ SINULLA
KYSYMYKSIÄ?
Haluatko antaa palautetta tai mahdollisesti käynnistää keskustelun siitä miten sinun yrityksesi voisi saavuttaa vastaavanlaisia tuloksia?
Ota rohkeasti yhteyttä. Olemme sinuun yhteydessä
mahdollisimman pian.
Avainsanat
Työhyvinvoinnin kehittäminen, Työkykytoiminta, Hyvinvointiluennot, Työhyvinvointitoiminta, Työkyky, Työntekijöiden toimintakyky , Työterveyshuolto, Työpaikkahyvinvointi, Työntekijän hyvinvointi, Työpaikkakulttuuri ja sen vaikutus hyvinvointiin, Työuupumuksen ennaltaehkäisy, Stressinhallinta työpaikalla, Työpaikan ilmapiirin vaikutus hyvinvointiin, Henkilöstökoulutukset ja niiden vaikutus hyvinvointiin, Henkilöstön osallistaminen hyvinvointitoimintaan
Ajankohtaista
HE FYSION Kampin toimipisteellä mahdollisuus varata aikoja naprapaattiopiskelijalle
HE FYSION Kampin toimipisteellä on koko maaliskuun ajan mahdollisuus päästä hoitamaan omat pienet tai isommat vaivat kuntoon, kun 4. vuoden AMK naprapaattiopiskelija Henriikka Hämäläinen suorittaa meillä omaa työharjoitteluansa.
Tarina HE FYSION taustalta - NÄIN URHEILUHIERONTA MULLISTI OMAN ELÄMÄNI YLI 30 VUOTTA SITTEN
Tutustuin itse ensimmäisen kerran kunnolliseen urheiluhierontaan lukioaikoina, kun harrastin aktiivisesti yleisurheilua SM-tasolla.
Olin lukion ekalle mennessä kärsinyt runsaan vuoden ajan takareisiongelmista. En pystynyt juoksemaan täysillä 20 metriä pidempään ilman, että oikea takareisi ei olisi revähtänyt. Tuolloin en tajunnut mistä tämä voi johtua. Treeneistä ei tullut yhtään mitään...
Oletko luullut venyttelyn vähentävän liikunnan jälkeistä lihaskipua? HE FYSION Teemu Lagerström kumoaa myytin venyttelyn
Venyttely voi tuntua mukavalta ja se parantaa liikkuvuutta. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että liikunnan jälkeinen venyttely nopeuttaisi palautumista.
PYYDÄ TARJOUS TYÖYHTEISÖLLE TAI SEURALLE.
Haluatko tarjota seurasi jäsenistölle, joukkueelle, työyhteisölle tai muulle ryhmälle mahdollisuuden hyödyntää HE FYSION palveluita normaalia EDULLISEMMIN?
TÄYTÄ OHEINEN LOMAKE JA LÄHETÄ MEILLE TARJOUSPYYNTÖ.
Tässä tarjolla ehkä helpoin ja nopein tapa aloittaa matka kohti terveempää ja toimintakykyisempää kehoa.
HE FYSIO on vuodesta 2010 toiminut, luotettava kuntoutus-, hieronta- ja fysiikkavalmennuspalveluiden tarjoaja. Autamme sinua pääsemään eroon turhista kiputiloista ja parantamaan yleistä terveyttään – jotta sinä voit keskittyä siihen, mitä eniten rakastat.